Maailmanparannusklubi II: Mitä 1,5 astetta tarkoittaa elämäntavan kannalta?

05.04.2019 - 11:07

Jaa:

Kymmenen vuotta. Siinä ajassa meidän on pystyttävä vähentämään hiilidioksidipäästöjä kuudellakymmenellä prosentilla, jos haluamme että planeetan lämpeneminen ei ylitä 1,5 asteen rajaa. Mitkään tähän mennessä esitetyt poliittiset toimet eivät riitä. Myös meidän tavallisten kansalaisten on toimittava nopeasti, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa kärsimystä.

Tämä oli Korjaamon toisen Maailmanparannusklubin suuri viesti.

Sitran Ilmastoratkaisut-projektin asiantuntija Tuuli Hietaniemi muistutti, että puolitoista astetta on Kansainvälisen Ilmastopaneelin asettama turvaraja sille, että maapallo säilyy elinkelpoisena. Hietaniemi esitti seuraavia ratkaisuja:

1) Kiertotalous.
Tällä hetkellä materiaaleja käytetään Euroopassa keskimäärin kerran, kolmannes ruuasta päätyy roskiin ja autojen kaltaiset monimutkaiset laitteet seisovat suurimman osan ajasta käyttämättöminä.

2) Hiilijalanjäljen pienentäminen jokaisella tasolla.
Hiilijalanjälki koostuu asumisesta, liikenteestä, ruoasta ja muusta kulutuksesta. Keskivertosuomalaisen jälki on Sitran laskurin mukaan 10 300 kg vuodessa. 1,5 asteen saavuttamiseksi maapallon asukkaiden hiilijalanjäljen pitää olla keskimäärin 3000 kg vuodessa vuoteen 2030 mennessä, ja vuoteen 2050 mennessä 1000 kg.

3) Politiikka.
Suomen päästöt olivat viime vuonna 56 megatonnia. Päästöjä on vähennettävä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jos haluamme 1,5 asteen polulle. Nopein tapa puhdistaa sähköntuotanto on selvityksen mukaan tuulivoiman lisääminen.

Elinkeinoelämän Climate Leadership Coalitionin toiminnanjohtaja Jouni Keronen esitti, että puhtaasta bisneksestä on tehtävä kannattavampaa kuin saastuttavasta. Muutoksen tekemiseen riittävän nopeasti tarvitaan poliittisia ratkaisuja. Keronen kiteytti tarvittavat muutokset näin:

1) Sähköt ilmasta ja lämpö maasta. Globaalisti aurinkosähkön hinnat ovat tippuneet kahden vuoden välein noin 20 prosenttia viimeisten kolmenkymmenen vuoden ajan ja kapasiteetti on kasvanut kaksinkertaiseksi. Tulevaisuudessa suurin energianlähde maailmassa on aurinko, pohjoisessa tuuli. Lämmitys hoidetaan maalämmöllä.

2) Kaatopaikat golfkentiksi. Tulevaisuudessa kaatopaikoille ei saa mennä mitään. Biomateriaalien on korvattava muita materiaaleja ja uusiutumattoman materiaalin on päädyttävä ikuiseen kiertoon.

3) Hiilivarastoja rakentamiseen. Hiiltä varastoivat rakentamistavat, kuten puurakentaminen, kokevat uuden nousun. Rakennukset on saatava mukaan tuottamaan ja varastoimaan energiaa.

4) Kaikki mitä voidaan, sähköistetään. Sähköistäminen on globaali trendi, johon uskovat myös Norjan ja Kuwaitin öljyministerit. Biopolttoaineiden kapasiteetti ei riitä pitkälle. Ne on suunnattava pitkän matkan liikenteeseen, jota ei voi sähköistää nopeasti. Kaikki muu on sähköistettävä nopeasti ja liikenteessä on siirryttävä jakamistalouteen.

5) Maanviljelyssä on sidottava hiiltä. Kasvilajeja muuttamalla ja kerrosviljelyllä voi varastoida hiiltä maaperään ja parantaa hehtaarin tuottavuutta.

6) Metsäkato on pysäytettävä.

7) Luonnon monimuotoisuutta on vaalittava.

8) Kansalaisten on muutettava elämäntapaansa ja kuluttajatuotteisiin on saatava hiilijalanjälki. Suomen hiilijalanjäljestä 68 prosenttia tulee kansalaisten valinnoista. Ilmastoystävällisten valintojen helpottamiseksi kaikkiin tuotteisiin pitäisi merkitä hiilijalanjälki.

9) Tietotekniikka. Tekoälyn käyttäminen ilmastoystävällisten järjestelmien luomisessa on vasta alussa.

10) Taloudellinen ohjaus. Yhteiskunnan vero-ja tukijärjestelmää on muutettava niin, että puhtaiden ratkaisujen hinta on säännönmukaisesti alempi kuin saastuttavien ratkaisujen, muuttaisi suuntaa nopeasti ja helposti.

11) Hiilibudjetti. Tällä hetkellä eteneminen maakohtaisten päästövähennysten tiellä on viemässä maapalloa kohti kolmen asteen lämpenemistä. Euroopan on näytettävä esimerkkiä, otettava oma siivunsa jäljellä olevasta globaalista hiiibudjetista, ja luotava systeemi, jolla päästöt ajetaan alas.

VTT:n Elintarvikeratkaisut-tutkimustiimin päällikkö Emilia Nordlund kertoi, miten ruuantuotannon on muututtava, jotta lämpenevä maapallo pystyy ruokkimaan kasvavan väestönsä. Nordlund esitti neljä tekoa, joilla ratkaistaan ruuantuotannon kestävyysvaje:

1) Älykäs alkutuotanto.
Viljeltävä maa-ala vähenee, koska viljelytekniikat eivät ole kunnossa. Uusilla maanmuokkaustekniikoilla saadaan parempi sato ja ympäristön kannalta kestävä tuotanto. Hyviä tekniikoita on jo paljon, ja niitä on otettava nopeasti ja laajasti käyttöön.

2) Raaka-aineet, jotka nyt menevät rehuksi, on käytettävä tehokkaammin ruuaksi.
Vaatii teknologian kehitystä, kasvipohjaisten tuotteiden maun oltava houkutteleva. Kehitys monin tavoin positiivista. Tällä hetkellä lihankulutus kääntynyt laskuun Ranskassa ja monissa Euroopan maissa, Suomessa samaan aikaan kasvaa sekä kasvipohjaisten tuotteiden käyttö että lihankulutus.

3) Uudet ruuantuotannon teknologiat.
Ruokaa voi tehdä ilmasta. On mikrobeja, jotka voivat käyttää ilmassa olevaa hiilidioksidia kasvamiseen, ja niitä voi syödä. Vastaavia kuin quorn-tuotteet, mutta niissä mikrobeille syötetään sokeria, näissä ilmaa. Tarve peltoalalle vähenisi, ja metsittämistä voisi lisätä.

4) Eläinperäisiä ruoka-aineita on mahdollista tuottaa ilman eläimiä.
Jo nyt kananmunia voidaan tuottaa ilman kanaa ja maitoproteiinia ilman lehmää. Lehmä on periaatteessa bioreaktori, mikrobissa on mahdollista tehdä sama reaktio ilman lehmää. Tämä ei uusi juttu: teknologiaa käytetään jo nyt elintarviketeollisuudessa esimerkiksi vitamiinien ja säilöntäaineiden tuotantoon.

Muistilista:

Tee Sitran elämäntapatesti. Tee suunnitelma hiilijalanjälkesi pienentämiseksi ja haasta muut mukaan. https://elamantapatesti.sitra.fi/

Äänestä eduskuntavaaleissa ja eurovaaleissa puoluetta ja ehdokasta, joka sitoutuu konkreettisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi riittävällä aikataululla.

Kirjoita Suomen EU-puheenjohtajakauden suunnittelijoille. Vaadi, että Suomi sitoutuu edistämään EU:n sitovan hiilibudjetin laatimista ja päästömerkintöjen saamista kaikkiin tuotteisiin.

Nuorten Agenda 2030 -ryhmän puheenjohtaja Siiri Mäkelä muistutti myös näistä: voimme mennä lakkoon, perustaa kampanjan, tehdä kansalaisaloitteita, järjestää mielenosoituksen ja vaatia päättäjiä luomaan toimintaympäristön, jossa kestävien valintojen tekeminen on helppoa ja mahdollista. Nuorten lisäksi myös aikuiset, työssä käyvät ihmiset voivat lakkoilla ilmaston puolesta.

Voit myös kuunnella edellisen klubin äänitaltioinnin täältä!

Kolmas ja samalla viimeinen Maailmanparannusklubi Korjaamolla 9.5

Teksti: Elina Hirvonen (Maailmanparannusklubin kuratoija, dokumentaristi-kirjailija)

Lisää:

Tilaa uutiskirjeemme!

Uutiskirjeemme tilaajana olet osa Töölö Urban Familya, joka yhdistää kulttuurista ja hyvästä elämästä nauttivat kaupunkilaiset. Toivotamme sinut tervetulleeksi ensimmäisellä kirjeellämme, josta pääset kertomaan sinua kiinnostavasta sisällöstä, sekä tutustumaan ja tilaamaan muiden perheemme toimipaikkojen uutiskirjeet. Tilaamalla uutiskirjeemme hyväksyt rekisteriselosteemme ja annat meille luvan tallentaa tietosi järjestelmään ja lähettää sinulle tilaamaasi sisältöä. Voit koska tahansa peruuttaa tai muuttaa viestintäasetuksiasi. Lisätietoja löydät rekisteriselosteestamme.

Tilaa uutiskirje